Kaupunkitilat elävät jatkuvassa muutoksessa, ja viime vuosina muutos on ollut poikkeuksellisen nopeaa. Kun aikaisemmin liiketilat olivat melko yksioikoisia – kauppa oli kauppa ja toimisto oli toimisto – nyt rajat hämärtyvät ja syntyy jotain aivan uutta. Katsotaanpa, mitä kaupungeissa ympäri maailmaa tapahtuu ja miten nämä trendit heijastuvat myös Helsinkiin.
Monifunktionaalisuus on uusi normaali
Ehkä merkittävin trendi on se, että tilat eivät enää palvele vain yhtä tarkoitusta. Brooklynissa ja Lontoossa on jo vuosia toiminut kahviloita, jotka ovat samaan aikaan työtiloja, galleriota ja tapahtumapisteitä. Tämä ajatus on rantautunut vahvasti myös Suomeen. Liiketila voi olla aamulla leipomo, iltapäivällä popup-myymälä ja illalla workshop-tila.
Tämä kehitys on loogista, kun ajatellaan kustannuksia. Vuokrat ovat nousseet, ja pelkän yhden toiminnon varassa oleminen on riskialtista. Joustavuus ja monikäyttöisyys tarjoavat turvaa sekä vuokralaiselle että vuokranantajalle.
Yhteisöllisyys vetää puoleensa
Toinen iso muutos on yhteisöllisyyden korostuminen. Tokiossa ja Soulissa on pitkään ollut tapana rakentaa kokonaisia ”kaupunkeja kaupungin sisään”, missä asuminen, työnteko, ostokset ja vapaa-aika tapahtuvat samassa korttelissa. Nyt tämä ajatus leviää laajemmin.
Huomasin tämän itsekin viime keväänä käydessäni Tukholmassa uudessa yhteisötilassa, jossa oli startup-yritysten toimistoja, käsityöläisten myymälöitä ja yhteinen terassiravintola. Tunnelma oli aivan erilainen kuin perinteisissä liikekeskuksissa – ihmiset juttelivat keskenään, vaihtivat ideoita ja tekivät yhteistyötä spontaanisti. Tila itsessään loi yhteisöä.
Helsingissäkin tämä näkyy. Vanhat tehdasalueet ja toimistorakennukset muuttuvat yhteisöllisiksi keskuksiksi, joissa on sekä liiketiloja että kohtaamispaikkoja. Pelkkä neliömäärä ei enää riitä – tiloilta odotetaan elämää ja sisältöä.
Kestävyys on pakollista, ei valintaista
Kolmas merkittävä trendi on kestävyys. Amsterdamissa ja Kööpenhaminassa kiertotalous on jo vakiintunut osa liiketoimintaa. Vanhat materiaalit kierrätetään, tilat suunnitellaan muunneltaviksi, ja energiatehokkuus on itsestäänselvyys.
Nuorempi sukupolvi vaatii tätä. He eivät halua vuokrata tilaa, joka tuhlailee energiaa tai on rakennettu kestämättömästi. Tämä näkyy myös Helsingissä: liiketiloja remontoidaan ekologisesti, vanhoja rakenteita kunnostetaan uuteen käyttöön purkamisen sijaan, ja viherseinät sekä kierrätysmateriaalit ovat yhä yleisempiä.
Teknologia mahdollistaa joustavuuden
Teknologia on muuttanut myös sitä, miten liiketiloja käytetään ja vuokrataan. San Franciscossa ja Berliinissä on jo arkipäivää vuokrata tila vaikka vain muutamaksi tunniksi äpin kautta. Popup-kulttuuri on räjähtänyt, ja tilapäiset konseptit valtaavat alaa.
Tämä tarkoittaa sitä, että liiketilojen omistajien ja välittäjien on oltava ketterämpiä. Perinteiset pitkät vuokrasopimukset eivät enää sovi kaikille, ja kysyntää on myös lyhytaikaisille ratkaisuille. Samalla tekniikka mahdollistaa älykkään tilanhallinnan – valaistus, lämpötila ja turvallisuus voidaan optimoida automaattisesti.
Mitä tämä tarkoittaa Helsingille?
Helsinki seuraa näitä trendejä, mutta omalla tyylillään. Meillä on vahvuutena kompakti kaupunkirakenne, laadukas julkinen liikenne ja turvallisuus. Nämä luovat hyvän pohjan modernien liiketilojen kehittämiselle.
Tulevaisuuden liiketila Helsingissä on joustava, yhteisöllinen ja kestävä. Se sopeutuu käyttäjänsä tarpeisiin, luo yhteyksiä ihmisten välille ja kunnioittaa ympäristöä. Ja mikä parasta – tämä tulevaisuus on jo täällä.