Kun avaat liiketilan tai etsit uusia toimitiloja, esteettömyys ei ole pelkkä lakisääteinen velvoite – se on konkreettinen kilpailuetu. Esteettömät tilat palvelevat laajempaa asiakaskuntaa, parantavat työntekijöiden viihtyvyyttä ja nostattavat liiketoiminnan mainetta. Samalla vältyt sanktioilta ja kalliilta jälkikäteen tehtäviltä korjauksilta.
Suomessa asuu yli miljoona ihmistä, joilla on jonkinlainen toimintarajoite. He kaikki ovat potentiaalisia asiakkaitasi – jos tilasi sen mahdollistavat. Lisäksi esteettömyys palvelee myös vanhuksia, lapsiperheitä lastenvaunuineen ja tilapäisesti liikuntarajoitteisia. Katsotaanpa, mitä esteettömyys käytännössä tarkoittaa ja miten sen toteuttaa oikein.
Mitä laki vaatii liiketiloilta
Maankäyttö- ja rakennuslaki asettaa selkeät vaatimukset: yleiset rakennukset, mukaan lukien liiketilat, on suunniteltava ja rakennettava siten, että ne soveltuvat myös liikuntaesteisten käyttöön. Tämä koskee erityisesti asiakaspalvelutiloja kuten kauppoja, ravintoloita, toimistoja ja muita julkisia tiloja.
Käytännössä laki edellyttää, että vähintään yksi sisäänkäynti on esteetön ja että asiakaspalvelutilat ovat saavutettavissa. Jos liiketila sijaitsee toisessa kerroksessa, tarvitset hissin tai luiskan. Pelkkä porras ei riitä.
Vuonna 2004 rakennusmääräyksiä tiukennettiin merkittävästi, mutta myös vanhemmissa kiinteistöissä on pyrittävä kohtuullisiin parannuksiin remonttien yhteydessä. ”Kohtuullisuus” on tulkinnanvarainen käsite, mutta se ei ole tekosyy olla tekemättä mitään.
Sisäänkäynti ja kulkureitit
Esteetön sisäänkäynti alkaa jo ulko-ovesta. Kynnyksen korkeus saa olla maksimissaan 20 millimetriä, mutta alle 10 millimetriä on parempi. Jos kynnys on korkeampi, tarvitset loivan luiskan.
Oven leveyden pitää olla vähintään 85 senttimetriä, mieluummin 90 senttimetriä, jotta pyörätuoli mahtuu sujuvasti läpi. Avautumissuuntakin on tärkeä: ulospäin aukeava ovi on helpompi käyttää kuin sisäänpäin aukeava.
Muistan yhden tapauksen keskustan kahvilassa, jossa omistaja oli asentanut automaattisen liukuoven. Investointi maksoi, mutta asiakaspalaute oli välitöntä: vanhemmat lastenvaunujen kanssa ja liikuntarajoitteiset kiittivät. Kahvilan asiakasmäärä kasvoi noin 15 prosenttia ensimmäisen vuoden aikana.
Lattiat, kulkuväylät ja kalusteet
Lattiamateriaalien tulee olla liukastumattomia, mutta samalla helppokulkuisia pyörätuolille. Paksut matot ja epätasaiset liitoskohdat aiheuttavat ongelmia. Kulkuväylien leveys on oltava vähintään 120 senttimetriä, jotta pyörätuoli ja kävelykeppiä käyttävä mahtuvat turvallisesti ohittamaan.
Kalusteissa ja hyllyissä pitää ottaa huomioon ulottumiskorkeudet. Tavaroita, joita asiakkaiden odotetaan ottavan itse, ei kannata sijoittaa yli 140 senttimettrin korkeuteen. Kassat ja palvelutiskit on suunniteltava niin, että myös pyörätuolilla istuva näkee ja kuulee asiakaspalvelijan kunnolla.
WC-tilat eivät ole valinnaisia
Jos liiketilassasi on asiakkaiden käytössä WC, vähintään yhden on oltava esteetön. Inva-WC vaatii riittävästi tilaa pyörätuolin kääntymiseen – vähintään 150 x 150 senttimetriä. Tukikahvat ovat pakollisia, ja niiden on oltava oikealla korkeudella ja riittävän tukevat.
Lattian tulee olla tasainen ja märkänä liukastumaton. Ovi aukeaa ulospäin tai on liukuovi, jotta hätätilanteessa sisällä olevan on helpompi päästä ulos.
Lavuaari, saippua-annostelija ja käsipyyhe pitää sijoittaa saavutettavalle korkeudelle. Peili asennetaan niin, että myös istuva henkilö näkee itsensä.
Opasteet ja informaatio
Hyvä esteettömyys ei lopu fyysisiin ratkaisuihin. Opasteiden on oltava selkeitä, riittävän suuria ja hyvällä kontrastilla. Pyörätuolisymboli estettömän sisäänkäynnin yhteydessä auttaa asiakasta löytämään oikean kulkureitin.
Jos liiketilasi sijaitsee monitasoisessa rakennuksessa, kerrosnumerot hississä on merkittävä kohokuviona, jotta näkövammaiset voivat tunnustella ne. Myös äänimerkinnät auttavat.
Monet yritykset unohtavat mainita esteettömyydestä verkkosivuillaan. Kerro selkeästi, miten liikkeesi on saavutettavissa, onko pysäköintiä lähellä ja ovatko tilat esteetön. Tämä tieto vaikuttaa ostopäätökseen.
Käytännön vinkkejä ja yleisiä sudenkuoppia
Älä turhaan investoi johonkin, mikä ei toimi. Liian jyrkkä luiska on yhtä hyödytön kuin ei luiskaa ollenkaan – kaltevuus saa olla maksimissaan 1:12, eli jokaista 12 senttimetriä kohti saat nostaa yhden senttimetrin.
Kysy suoraan käyttäjiltä. Paras tapa selvittää, toimiiko esteettömyys käytännössä, on pyytää liikuntarajoitteista henkilöä testaamaan tilat ennen avaamista.
Talvi tuo omat haasteensa. Esteetön sisäänkäynti menettää merkityksensä, jos luiskan eteen kasautuu lunta tai jää. Varmista, että auraus ja hiekoitus hoidetaan kunnolla.
Henkilökunta on osa esteettömyyttä. Kouluta työntekijät toimimaan luontevasti erilaisten asiakkaiden kanssa. Kysy aina ensin, tarvitseeko asiakas apua – älä automaattisesti tartu pyörätuolin kahvaan.
Onko vanhoja tiloja mahdollista korjata?
Monet yrittäjät pelkäävät, että vanhan liiketilan muuttaminen esteettömäksi on liian kallista. Joskus se on tosiaan haastavaa, mutta useimmiten löytyy järkeviä ratkaisuja.
Pienen kynnyksen voi poistaa, kannettava luiska auttaa muutaman sentin kohdalla, ja automaattinen oviauto maksaa muutaman satasen. WC:n muutostöitä pystyy useimmiten tekemään asteittain. Keskustele rakennusvalvonnan kanssa – he ymmärtävät käytännön rajoitukset ja voivat neuvoa, mitkä ovat tärkeimmät toimet.
Esteettömyys on investointi, ei pakollinen paha
Lopuksi kannattaa muistaa, että esteettömyys ei ole vain velvoite, vaan älyä liiketoiminnan kannalta. Kun tilasi palvelee kaikkia, laajennat asiakaskuntaasi merkittävästi. Samalla osoitat, että välität – ja se näkyy positiivisesti brändissäsi ja maineessasi.
Esteettömyys on myös tulevaisuuden varmistamista. Väestö ikääntyy, ja yhä useampi tarvitsee esteettömiä ratkaisuja. Ennemmin tai myöhemmin jokainen meistä hyötyy niistä. Miksi et tekisi niitä heti alusta alkaen kuntoon?